Eli viimeinen viikko alkaa olla lopuillaan ja kotiin lähtö olis huomenna. Sinänsä ihan kiva päästä kotiin näkemään perhettä ja kavereita, mutta tulee kyllä hirveä ikävä Saksaa, olin juuri alkanut tottumaan tähän.
Töissä tein tällä viikolla itselleni hameen. Hame on tehty jämäkankaasta ja kaavat tein itse. Uutena asiana pääsin vuorittamaan hameen ja lopputulos oli ihan hyvä. Työnantaja kehui vikana päivänä hyvästä työstä ja toivoi, että palaisin joskus takaisin. Näin jälkikäteen ajatellen olisin ehkä sittenkin halunnut vielä jatkaa töitä siellä, yhyy.
Kävimme myös keskiviikkoiltana joulumarkkinoilla Kölnissä suomalaisten opiskelijoiden, meidän hostien, joidenkin heidän vanhempien ja opettajien kanssa.
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut kyllä erittäin hyvä kokemus ja täällä on ollut tosi kivaa!
torstai 1. joulukuuta 2016
sunnuntai 27. marraskuuta 2016
Dritte woche
Kolmas viikko Saksassa ja toinen viikko töissä on nyt mennyt, huhhuh. Edelleen on ollut hieman vaikeuksia kommunikaation kanssa työpaikalla ja tästä syystä vastaankin kaikkeen vaan yeah, ok, yes, vaikka mulla ei ole mitään hajua mitä mulle sanotaan. Toisaalta työkaverini osaavat jo muutaman sanan suomea ja siksi lauseet usein kuulostavatkin: *saksaa*napinläpi!*saksaa*
Töissä tällä viikolla olen ommellut moniin housuihin henkselinapit, nimilappuja asuihin ja asusteisiin, korjannut vanhoja asuja ja lyhentänyt hihoja ja puntteja. Jouduin myös tappelemaan astetta haasteellisemman takin kanssa, josta jouduin loppujen lopuksi repimään vuoret irti, koska ne olivat niin huonossa kunnossa.
Vapaa-aikani olen kuluttanut lähinnä Bonnissa tai Kölnissä seikkaillessa ja ostoksilla käydessä. Lempiasiani täällä on se, että julkisilla pääsee aina pummina. Olen maksanut varmaan kerran julkisilla liikkumisesta kolmen viikon aikana (eikä silloinkaan kukaan tullut tarkistamaan lippuja).
Enää yksi viikko jäljellä Saksassa ja tuntuu hieman haikealta palata takaisin tyhjään, kylmään Suomeen.
Töissä tällä viikolla olen ommellut moniin housuihin henkselinapit, nimilappuja asuihin ja asusteisiin, korjannut vanhoja asuja ja lyhentänyt hihoja ja puntteja. Jouduin myös tappelemaan astetta haasteellisemman takin kanssa, josta jouduin loppujen lopuksi repimään vuoret irti, koska ne olivat niin huonossa kunnossa.
Vapaa-aikani olen kuluttanut lähinnä Bonnissa tai Kölnissä seikkaillessa ja ostoksilla käydessä. Lempiasiani täällä on se, että julkisilla pääsee aina pummina. Olen maksanut varmaan kerran julkisilla liikkumisesta kolmen viikon aikana (eikä silloinkaan kukaan tullut tarkistamaan lippuja).
Enää yksi viikko jäljellä Saksassa ja tuntuu hieman haikealta palata takaisin tyhjään, kylmään Suomeen.
tiistai 22. marraskuuta 2016
Viikko zwei
Ekan työviikkoni aikana opin jopa yhden sanan saksaa, tschüss, joka luultavasti tarkoittaa näkemiin. Ainakin toivon niin. Kommunikaatio on siis huipussaan!
Mutta siis, aloitin maanantaina 14.11 työt Bonnin teatterin puvustamon puolella. Noh, ongelmia ilmeni heti, sillä minut laitettiin miesten puolelle, vaikka minulla ei ole mitään hajua miten miesten vaatteet toimii. Sen lisäksi saan ohjeet työpaikalla saksaksi, joten aina ei välttämättä tule ihan sellaista jälkeä, kuin mitä toivottiin. Onneksi työkaverini ovat kuitenkin mukavia, työpaikka on viihtyisä ja sain jopa kukkia työnantajaltani synttäreinäni! Työpäiväni kestävät ysistä neljään, johon kuuluu tunnin ruokis, mikä on ihan jees ja perjantaisin pääsen jo kaheltatoista kotiin.
Viikon aikana olen mm. Ommellut käsin, vuorittanut hihat, lyhentänyt ja korjannut housuja, ommellut käsin, kiinnittänyt nimilappuja vaatteisiin ja ai niin, ommellut käsin. Ei mutta oikeesti mun käsissä ei ole enää tuntoa. Minua ei ole tosiaan päästetty ollenkaan tekemään mitään uusia vaatteita, vaan olen saanut vain kunnostaa vanhoja, mikä on luultavasti ihan viisasta.
Vapaa-aikanani olen lähinnä lusmuillut isäntäperheeni luona. Olen myös tehnyt tuttavuutta heidän kissansa kanssa ja nyt hän ei halua jättää minua enään rauhaan.
Mutta kaikin puolin täällä on ollut nyt oikein mukavaa ja vähän harmittaa, että vajaa kaksi viikkoa enää jäljellä.
Mutta siis, aloitin maanantaina 14.11 työt Bonnin teatterin puvustamon puolella. Noh, ongelmia ilmeni heti, sillä minut laitettiin miesten puolelle, vaikka minulla ei ole mitään hajua miten miesten vaatteet toimii. Sen lisäksi saan ohjeet työpaikalla saksaksi, joten aina ei välttämättä tule ihan sellaista jälkeä, kuin mitä toivottiin. Onneksi työkaverini ovat kuitenkin mukavia, työpaikka on viihtyisä ja sain jopa kukkia työnantajaltani synttäreinäni! Työpäiväni kestävät ysistä neljään, johon kuuluu tunnin ruokis, mikä on ihan jees ja perjantaisin pääsen jo kaheltatoista kotiin.
Viikon aikana olen mm. Ommellut käsin, vuorittanut hihat, lyhentänyt ja korjannut housuja, ommellut käsin, kiinnittänyt nimilappuja vaatteisiin ja ai niin, ommellut käsin. Ei mutta oikeesti mun käsissä ei ole enää tuntoa. Minua ei ole tosiaan päästetty ollenkaan tekemään mitään uusia vaatteita, vaan olen saanut vain kunnostaa vanhoja, mikä on luultavasti ihan viisasta.
Vapaa-aikanani olen lähinnä lusmuillut isäntäperheeni luona. Olen myös tehnyt tuttavuutta heidän kissansa kanssa ja nyt hän ei halua jättää minua enään rauhaan.
Mutta kaikin puolin täällä on ollut nyt oikein mukavaa ja vähän harmittaa, että vajaa kaksi viikkoa enää jäljellä.
torstai 17. marraskuuta 2016
Ensimmäinen viikko
(Netin ansiosta tää on tällain lievästi myöhässä, hups)
7.11
Elikkäs alotin matkani lähtemällä maanantaiaamuna jo klo 4.20 kotoota ja olin Helsinki-Vantaan lentokentällä joskus puoli kuusi aamulla. Koneemme lähti Suomesta klo 7.40 ja olimme perillä Düsseldorfissa noin 9.05 paikallista aikaa. Matkasimme sitten Düsseldorfista junalla Kölniin, jossa kävelimme sateessa hotellille matkalaukkujemme kanssa. Tämä noin kahden kilsan matka tuntui silloin noin 60 kilsalta, ei ollut kivaa, jalassa on edelleen rakko. Noh, saavuimme sitten lopulta Hotel Meiningerille, jossa yövyimme ensimmäiset neljä yötä. Hengattuamme hetken hotellilla lähdimme käymään Kolumba museossa, jonka jälkeen meillä oli vapaa-aikaa, joten tutustuimme paikkoihin ja seikkailimme metrolla. Illalla väsy oli niin suuri, että nukahdimme melkein heti hotellille päästyämme
Tää on luultavasti mun koko matkan kohokohta
8.11
Tiistaina lähdimme hotellilta metrolla kohti Hürthia, jossa tutustuimme hostiemme kouluun, sekä hosteihimme. Kävimme sen jälkeen paikallisessa ostoskeskuksessa hakemassa matkaliput seuraavalle viikolle ja sitten meillä oli taas vapaa-aikaa iltaan asti. Puoli seitsemältä yksi saksalaisista opettajista tuli hakemaan meitä ja menimme taas Hürthiin, tällä kertaa keilaamaan yhdessä hostiemme kanssa. Se oli ihan kivaa ja melkein voitin.
En osaa otta kuvii :^(
9.11
Lähdimme keskiviikkona käymään Düsseldorfissa, missä menimme tutustumaan Museum Kunstpalast Ehrenhofiin. Meille oli siellä ohjattu kierros näyttelyssä "Hinter dem Vorhang/Behind the curtain". Klo 12 jälkeen me olimme vapaita lähtemään ja meillä oli koko loppuilta vapaa-aikaa, joten lähdimme käymään Kölniin päästyämme Primarkissa, johon saimme upotettua pari tuntia aikaa ja vähän rahaakin. Illalla päätimme lähteä käymään syömässä ja se olikin aikamoinen seikkailu, sillä
menimme ensin metrolla toiselle puolelle kaupunkia ja sitten etsimme ruokapaikkaa sateessa ja oltiin ehkä vähän hukassa. Mutta löydettiin kyllä loppujen lopuksi ruokapaikka, sekä takaisin hotellille jee.
menimme ensin metrolla toiselle puolelle kaupunkia ja sitten etsimme ruokapaikkaa sateessa ja oltiin ehkä vähän hukassa. Mutta löydettiin kyllä loppujen lopuksi ruokapaikka, sekä takaisin hotellille jee.
Düsseldorfista löydettyjä juttuja
10.11
Torstaina lähdimme käymään Kölnin keskustassa, jossa menimme yhdessä hostiemme luokan kanssa Kölnin tuomiokirkkoon, joka oli kyllä aika fancy. Saimme seikkailla siellä itseksemme noin 45 minuuttia, jonka jälkeen kävimme lähellä kirkkoa sijaitsevassa museossa, jossa meille jälleen pidettiin ohjattu kierros. Ja jälleen, meillä oli sen jälkeen vapaata ja lähdimme tutustumaan muutaman saksalaisen opiskelijan kanssa saksalaisten nuorten kulttuuriin.
11.11
Perjantaiaamuna lähdimme hotellista. Yksi saksalaisista opettajista tuli hakemaan meidät hotellilta ja menimme taas hostiemme koululle, jossa osallistuimme parille oppitunnille. Yhden maissa lähdimme koululta hostiemme koteihin. Illemmalla osallistuimme karnevaaleille yhdessä hostiemme kanssa ja se oli kyllä aikamoinen koettelemus. Kadut oli täynnä roskaa ja ihan tahmeita juomista, ihmiset oli kännissä, baarit täynnä ja metrossa oli hyvin vaikea olla, kun porukkaa oli niin paljon, mutta loppujen lopuksi meillä oli kyllä ihan kivaa.
12.11-13.11
Koska perjantai vei voimat, niin viikonloppu meni lähinnä voimien palautumiseen ja lepäilyyn hostperheen luona. Hostperheeni on onneksi tosi mukava ja olen viihtynyt nyt ekan viikon Saksassa hyvin! Huomenna meen ekaa kertaa työpaikalleni ja vähän jännittää, mutta eiköhän tää tästä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)